Eläimet

Hanhiniemen kotieläimiä

Kesäisin eläimet laiduntavat mökin läheisyydessä sijaitsevilla laitumilla. Eläimet ovat kesyjä ja nauttivat rapsutteluista ja tulevat mielellään aidan luo leipäpalan toivossa. Myös aitauksessa voi eläimiä käydä rapsuttelemassa, kun tästä on ensin keskusteltu isäntäväen kanssa. Talvella eläimiä voi käydä hoitamassa navetassa tai ulkotarhassa, jossa ne ulkoilevat lauhalla kelillä.

Minipossu Nököstiina Ursula (Nökö) s.2018

Nökö on erittäin tarkkakorvainen. Nökö tunnistaa nimensä ja suupalan toivossa Nökö kipittää kauempaakin luo kuullessaan nimeänsä huudettavan.

Kiima-aikaan Nökö on erittäin sosiaalinen ja rakastaa rapsutuksia.

Nököllä on erityisen terävät hampaat ja siksi kannattaakin olla varovainen, jos Nökölle antaa suupaloja.

Nökö on kiltti, mutta ahneuksissaan saattaa olla arvaamaton.

Apila Merida s.9.1.2019, Larissan karitsa

Apilalla on erityisen kova ääni ja kun se kuulee leipäpussin rapisevan, Apila huolehtii ettei varmasti jää ilman.

Apila on myös kiltti ja nauttii silityksistä. Joskus Apila laittaa silmät kiinni, kun sitä rapsuttelee.

Larissa Moana s.1.1.2018 uuhi

Larissa on kiltti, mutta on karitsoistaan hyvin äleä. Lampaalla ja vuohella on hyvin terävät alahampaat ja leipäpalaa ahmiessaan hampaat helposti sieppaavat myös sormesta kiinni.

Vuohet

Nori Cruella s.10.07.2017, kuttu

Nori on lauman johtajatar ja muut eläimet kunnioittavat Norin sarvia. Nori on ihmisille, erityisesti lapsille lempeä ja pitää paijailusta.

Joskus Nori saattaa käydä nykäisemässä takin helmasta tai hihasta, jos kaipaa rapsutuksia tai suupalaa.

.

Laamat

Laama on kemelieläinten heimoon kuuluva märehtijä. Laama on varmajalkainen sorkkaeläin ja sitä on perinteisesti käytetty kantojuhtana Etelä-Amerikassa, josta laama on lähtöisin. Laama voi kantaa jopa 40 kilogremman taakan. Laama voi sylkeä päin kun se tuntee itsensä ahdistetuksi tai kinastelee ruuasta toiste laamojen kanssa. Laamoilla on hyvin lämpöä eristä villa, eikä eläin tarvitse talvisin Suomessakaan lämpöeristettyä asumusta. Laaman villat keritään jokatoinen vuosi. Villaa voidaan käyttää sanoin kun lampaanvillaa.

Laamat tulivat Hanhiniemen tilalle elokuussa 2020.

Arskalla ja Elsalla on sama isä.

Arska (ruuna)

s.6.2015

Arska kuten myös Elsakin elivät ennen Hanhiniemeen tuloa isossa laumassa tarhttuina.

Elsa (tamma)

s.6.6.2016

Elsa on oppinut hienosti kulkemaan narussa ja näyttää nauttivan metsälekeillä käynneistä.

.

Maisemanhoitajat

Lampaat, vuohet ja laamat syövät käytännössä kaiken mitä maasta kasvaa. Jopa nokkonen, villiruusu ja ohdakkeet kelpaavat syötäviksi. Myös sorkkien aiheuttamalla eroosiolla on merkitysta maisemanhoidossa. Vuohet ovat hyviä kiipeilemään ja hyppimään ja halutessaan ne pääsevätkin aidasta pois. Yleensä vuohi ei kuitenkaan lähde lauman luota kauas ja palaa aitaan takaisin kyllästyttyään vapauteen. Aitauksessa voi myös käydä rapsuttelemassa eläimiä isäntäväen kanssa ennalta sovittuna.

Kotieläimet laiduntavat mökin läheisyydessä. Eläimet ovat kesyjä ja tulevat mielellään rapsuteltaviksi ja hakemaan leipäpalan. Kuiva leipä onkin vuohien ja lampaiden suurta herkkua.

Kesällä 2020 lampaat ja vuohet saivat laitumilleen katokset. Vuohet tykkäävät katoilla hyppimisestä ja saavat aikaan melkoisen rummutuksen sorkkien kopistessa peltikottoon .